Aallaqqaasiut
Kisitsisitigut paasissutissani matumani innuttaasut isertitaasa qaffasissusaat, isertitaqarnerup ilusaa aamma suut isertitsissutaasinnaanersut ersersinneqarput. Kalaallit Nunaanni najugaqavissut isertitaat tunngavigalugit Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqarput. Saqqummersitami uani 2014-imiit 2018-imut isertitat takuneqarsinnaapput.
2018-imut kisitsisit kisitsisaagallarput. Kommunit 2018-imi kingusinaarlutik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut pisortat ikiorsiissutaat pillugit aamma suliffeerunnermi ikiorsiissutit pillugit, nalunaarsimanerat peqqutigalugu. Taamaattumik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi isertitanut nalunaarsuutit, isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornermi tunngavigineqartut, Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut ittumik kommunini aningaasarsiat allagartaat A-11-it tunngavigalugit naatsorsorneqaqqittariaqarsimapput. Isertitakitsut akornanni naatsorsueqqittariaqarneq pissutaalluni pineqartut akornanni nalinginnaanngitsumik nalorninartoqarsinnaavoq. 2020-mi 2018-imi kisitsisiviusut saqqummiunneqarumaarput.
Isertitat assigiinngisitaarnerini The European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC)-imi maleruagassat malillugit suliarineqarput. SILC kisisitsisitigut paasissutissiornermi assigiissaarinermik suleqatigiiffiuvoq EU-p ataani. SILC-mit OECD-mi piumasaaqaatit angusimavai. SILC aqqutigalugu nunanik allanik sanilliussisinnaaneq annertooq anguneqarpoq. Tassunga tunngatillugu saqqummersitami Periaaseq pillugu immikkoortoq atuarneqarsinnaavoq.
Saqqummersitaq kapitalinik arfinilinnik immikkoortortaqarpoq, kapitalit tamaasa ataasiakkaarlugit atuarsinnaavatit imaluunniit immikkoortillugit. Kapitali 2-mi inuit isertitaasa ineriartornerat takutinneqarpoq. Najugaqarfiit inuttullu inissisimaneq apeqqutaatillugit inuit isertitaat erseqqissarneqarlutik, inuit isertitaat takutinneqarput.
Kapitali 3-mi inoqutigiit isertitaat saqqummiunneqarput, kapitalimilu 4-imi takuneqarsinnaallutik isertitanit akileraarutit katinnerat. Kapitali 5-imi takuneqarsinnaapput isertitat assigiinngisitaarneri pingaarnerit. Kapitali 6-imi takutinneqarlutik isertitat assigiinngisitaarneri pillugit nunanut tamalaanut sanilliussinerit, kapitali 5-imilu immikkut sammineqarput inoqutigiit meerartallit isertitaasa ineriartornerat.
Kisitsisitigut paasissutissiornermi najoqqutarineqartut pillugit paasissutissat aamma taaguutit, maleruagassat naatsorsuinermilu periaatsit kapitali 6-imi atuarneqarsinnaapput. Kapitali 7-imi tabelerpassuit assigiinngitsorpassuarnik imallit takuneqarsinnaapput. Kapitali 7-imi tabelit takussutissianut kapitali 2-miit 5-imiittunut itisiliinerupput.
Kalaallit Nunaanni isertitat 2002-miit 2018-imut imartuut kisitsisaataasivimmi pissarsiarineqarsinnaapput: http://bank.stat.gl. Kisitsisaataasivimmi nammineq toqqartuillutit aallersinnaavutit, ass.: ukioqqortussutsit, suiaassutsit, najugaqarfiit, inunngorfiit aamma ilinniagarisimasat tunngavigalugit.
Saqqummersitani iluarsaassineq
Saqqummersitami uani saqqummersitat siulii eqqarsaatigalugit iluarsaassisoqanngilaq.
Utoqqalinersiassat akileraarutaasalernerat pillugu malittariassat nutaat
Januaarip aallaqqaataani 2017-imi utoqqalinersiassat akileraarutaasalernissaanut malittarisassat nutaat atulerput. Taamaasilluni, tamakkiisumik Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasut, utoqqalinersiassaminnut Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersiassaminnik akiliigaangamik akileraartalerput. Tassa imaappoq:
· Inuup nammineq nunanut allanut utoqqalinersiassaminut akiliutai ilanngaatitaqarunnaarput.
· Sulisitsisup utoqqalinersiassanut akiliutigisartagaat akileraaruserneqartalerput.
Nunanut allanut utoqqalinersiassanut akiliinermi akileraartalernerup kinguneranik 2016-imiit 2017-imut akileraarnerup annertussusaa allanngorpoq. Assersuutigalugu 2017-imiit, isertitanit tamarmiusunit sulisitsisumit utoqqalinersiassanut akileraarutigineqartut qaffapput. Akileraartarnerup allanngorneranit taamaallaat isertitat tamarmiusut allanngortinngilaat, - kisianni isertitat assigiinngitsut tamarmik eqqorneqarput, soorlu Gini-koefficienti, isertitat assigiinngisitaarnerisa uuttortarneri aamma eqqorneqartut. 2016-imiit 2017-imut nikeriarneq isertitani assigiinngitsuni tamani takuneqarsinnaavoq. Saqqummersitap uuma atuarnerani tamanna eqqumaffigisassaavoq.
Kommunit eqqarsaatigalugit 2016-imiit 2017-imut nikeriarneq Kommuneqarfik Sermersuummi ersarinnerpaavoq. Kommuneqarfik Sermersuumi nikeriarneq kommuninut allanut sanilliullugu marloriaatingajaavoq. Amerlanerit Kommuneqarfik Sermersuumi najugallit nunani allani utoqqalinersiassaminnut akiliisarnerat tamatumunnga pissutaavoq.